Dr. Schüssler

"Kehon sairaus on seurausta solun sairaudesta"

Dr. Schüssler oli saksalainen lääkäri ja homeopaatti, joka kehitti 1800-luvun lopulla solumineraaleihin perustuvan kokonaisvaltaisen hoitomenetelmän. Solumineraaleja kutsutaan myös solusuoloiksi sekä kudossuoloiksi. Varsinkin Keski-Euroopassa solumineraaleja käytetään paljon. Siellä ne luokitellaan biokemiallisiin valmisteisiin, jotka vaikuttavat suoraan solun toimintaan ja aineenvaihduntaan ja sitä kautta koko kehon hyvinvointiin.

Wilhelm Heinrich Schüssler (1821-1898), tunsi hyvin myös homeopatian isän Samuel Hahnemannin (1755 - 1843) opit, sillä hän opiskeli homeopatiaa Hahnemannin oppilaana. Itse asiassa Hahnemann oli ensimmäinen, joka aloitti solumineraalien tutkimisen ja käytön potilastyössä.

Dr. Schüssler ei ollut tyytyväinen Hahnemannilta saatuihin homeopatian oppeihin. Tuolloin oli käytössä jo yli 700 homeopaattista lääkeainetta. Schüssler halusi löytää vielä yksinkertaisemman tavan parantaa potilaita. Mikroskoopin avulla hän tutki poltettujen ruumiiden tuhkaa ja määritteli niistä mineraalien yhdisteitä. Näitä mineraalilöydöksiä hän vertasi kunkin ihmisen sairaskertomuksiin. Hän löysi 12 erilaista solussa kaiken aikaa vaikuttavaa perusmineraalia, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen. Hän julkaisi vuonna 1874 teoksen "Lyhennetty terapia" (Die Abgekurzte Therapie). Terapian lyhyys tarkoitti sitä että satojen homeopaattisten aineiden sijaan valitaankin potilaalle12 solumineraalin joukosta sopivimmat.

Hän otti löytämänsä mineraalit käyttöön potilastyössä ja paransi 12 solumineraalin avulla tuhansittain potilaita. Hän paransi muun muassa satoja kurkkumätään sairastunutta lasta, kun lääkärikollegat joutuivat seuraamaan neuvottomina omien potilaidensa kuolemaa. Pitkän kokemuksensa perusteella sanottiin että Dr. Schüssler pystyi lukemaan mineraalipuutokset ihmisten kasvoilta. Varsinaisen Antlitz- eli kasvoanalyysin kehitti Kurt Hichetier, joka oli Schüsslerin soluterapian jatkaja. Tohtori Hichetier perusti 1900-luvun alkupuolella Saksaan Schüssler -hoitolan ja Hichetier -kylpylän, joissa sairauksia hoidettiin käyttämällä solumineraaleja sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Dr. Schüsslerin Solumineraaliterapia perustui seuraaviin teeseihin (Lohmann 2007:13)

Kaikki sairaudet saavat alkunsa elämälle tärkeiden mineraalien puutoksesta.
Kaikki sairaudet ovat parannettavissa solumineraalien avulla, kun mineraalitasapaino palautetaan.
Mineraalien annostuksessa on käytettävä pienintä mahdollista määrää.
Puuttuvat mineraalit tulee potensoida eli laimentaa hienojakoisiksi, jolloin ne imeytyvät heti suun ja nielun limakalvoilta verenkiertoon.
Paraneminen tapahtuu kun kaikki 12 solumineraalia ovat oikeassa suhteessa ja oikeassa paikassa kehossamme. Ei riitä että kehossamme on riittävästi mineraaleja, vaan niiden pitää päästä solun sisään.

Mineraalien puutostila ei heti johda sairauteen tai fyysisiin oireisiin. Solutasolla kehomme pyrkii viimeiseen asti sopeutumaan eli toimimaan säästöliekillä. Kroonisten sairauksien takana on Dr. Schüsslerin mukaan usein pitkään jatkunut mineraalien puutostila.